Ei tällaista nyt aivan joka päivä pääse kokemaan, joten pakko hieman fiilistellä. 22.11.2019 Jyväskylässä oli Paviljongin Stand Up Show, lavalla huikeita koomikkoja, Krisse Salminen, Tommi Mujunen, Matti Patronen ja Anitta Ahonen. Mut oli pyydetty mukaan, vaikka en oikeastaan Stand up klubeilla esiinnykään. Hiukan siis jännitti mennä lavalle noiden ammattilaisten kanssa.
Tunnelma oli kiva, yleisö lämmin ja itselläkin hyvä fiilis. Tästä tulee hauskaa! Edellisenä iltana kuulin, että mun paikka on olla headlinerina eli illan viimeinen esiintyjä. Apua! Tiesin, että mun jutut kyllä toimii ja saan niillä porukan mukaan, mutta tarkoitus oli kuitenkin tehdä myös taikuutta. Mun normaali keikka setti sisältää visuaalisia temppuja, jotka ei kaikki tuolla välity millään takariviin saakka, joten pakko oli tuumailla mitä Paviljongin suurella lavalla kannattaisi tehdä.
Aikaa oli vähän, joten täytyi kahlata läpi vanhaa materiaalia ja yhtäkkiä sain ajatuksen. Vuonna 2015 tein Harhautus -show’llani kiertueen ja ehdottomasti yksi sen parhaista jutuista oli taikuri SimpsalaPimpsa. Tarina aikuisten synttäreille tilatusta hassun hauskasta lastentaikurista, jota oli rohkaistu muuttamaan jutut enemmän aikuiseen makuun sopivaksi. Kaivoin releet kaapista ja päätin ottaa hahmon mukaan oman settini viimeiseksi jutuksi. Tiesin, että siitä tulee huikea juttu.
Kun mut lopulta juonnettiin lavalle, niin en jotenkin osannut edes ajatella missä olen ja mitä mun pitäis tehdä. Olin valmistautunut keikkaan koko illan, mutta pää oli tyhjä. Kirkkaat valot häikäisi ja näin ehkä muutaman rivin ihmisiä, mutta tajusin samalla, että kaukana tuolla ylhäällä istui todella paljon väkeä. Rento fiilis ja yleisön läsnäolo käynnisti automaattisesti esiintymisvaihteen ja samassa olikin jo kiinni hetkessä. Tunne oli edelleen hassu, kun kuulin yleisön valtaisat reaktiot, mutta en nähnyt paljon ketään.
Oon monesti miettinyt, miten Sami Hedberg, Ismo, Tammisen Jarkko ja monet muut starat voivat esiintyä suuren jäähallin lavalla ja tavoittaa yleisön sieltä takarivistä asti. Sitä en osaa kyllä sanoa, mutta tuo ilta Paviljongissa jotenkin tuntui siltä, että koko yleisö eli mukana yläparvella saakka, vaikka lavalle ei takuulla paljoa nähnyt. Kun tunnelma on oikea yleisössä, niin takarivikin voi tuntua eturiviltä. Ehkä se siis on mahdollista myös taikuuden kanssa.
Esityksen jälkeen menin poimimaan lavalta SimpsalaPimpsan rekvisiittaa, ilmapalloja, huiveja, kuolleen rotan ja rikkinäisen taikasauvan. Samassa lavan eteen saapui vanhempi pariskunta vielä hieman silmäkulmiaan pyyhkien. Sanoivat, että eivät ole koskaan tällaisissa esityksissä käyneet eivätkä mitään tällaista nähneet. Tulkitsin, että se oli positiivinen juttu. He nimittäin olivat selkeästi nauraneet ja lujaa. Heidän lapsensa olivat ostaneet liput lahjaksi ja kuulemma jännittäneet mitä vanhemmat illasta tuumivat. Veikkaanpa, että he palaavat vielä toistekin katsomaan komiikkaa ja taikuutta.
Nämä tällaiset hetket on hienoja. Kun kaikki onnistuu ja sekä yleisön, että esiintyjän odotukset kohtaavat.
Täydellinen ilta. Kiitos siitä kuuluu monille ihmisille ja monelle tekijälle. Joskus asiat vaan loksahtavat kohdilleen. Täydellisesti.
Näitä lisää. Yes Please!
// Joni
Mun vuoden viimeiset julkiset keikat nähdään Oulussa, Teatteri Riossa 5.12. ja 7.12.2019. Varaa liput ja tule viihtymään taikuuden ja komiikan maailmaan.
-------------------------------------------
JONI PAKANEN ENTERTAINMENT
“Vuoden Esiintyjä 2019”
“Vuoden Taikuri 2018”
"Joni Pakanen on kansainvälistä uraa luova oululaislähtöinen huipputaikuri, joka yhdistää taikuuteen huumoria, visuaalisuutta sekä tiiviin vuorovaikutuksen yleisön kanssa. Pääosin yritysasiakkaille esiintyvä Pakanen on ollut viime vuodet kysytty nimi myös muiden artistien ja tuotantojen taustatiimeissä. Viime vuonna hän muun muassa esiintyi Putouksessa sekä vastasi Cheekin päätöskonsertin tulitaikuudesta. Joni Pakanen valittiin "Vuoden Taikuri 2018" -palkinnon saajaksi 17.1.2019.”